Kyllähän sen ihmistyypin tunnistaa, se on niin juntti-Suomen kuva. Ärsyttävä ja valittava äijänkäppänä, joka on kuitenkin sympaattinen ja omalla tavallaan herkkä, ainakin lähellä luontoa ja yksinkertaista elämää. Tuttuuteen Mielensäpahoittajan viehätys kai perustuukin. Kaikilla meillä on tällaisia sukulaisia ja perheenjäseniä - itsestäänkin löytää helposti samoja piirteitä.
Kirja oli viihdyttävä, ja kyllä minussa nyt heräsi kiinnostus elokuvaankin. Se on kuulemma ihan kotikulmilla kuvattukin, joten pakko kai sen viihdyttävyysarvo on testata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti