Joululahjakirjoja

Kuten yleensäkin, ostin taas joululahjoiksi ison kasan kirjoja, luin ne itse ja paketoin sitten saajille. Tämä on lyhyt katsaus siihen, minkälaisia kirjoja minä valitsin lahjaksi ja kenelle annoin mitäkin.

Satu Vasantolan Kaikki kadonneet on romaani Annusta, jonka äiti on kuollut, isä joutunut vankilaan ja pikkusisko Maaru kadonnut. Aikuisena Annu työskentelee naistentautien lääkärinä, kohtaa monenlaisia asiakkaita ja työstää omaa menneisyyttään. Tämän romaanin muoto ja kerronta ovat hyvällä tavalla perinteisiä. Aikatasoja toki on monia, mutta näkökulma on aina Annun. Lopussa lapsuudessa syntyneet solmut aukeavat, eli romaani palkitsee lukijansa. Tämä sopii lahjaksi äidille tai tädille. (Niin hyvin ennustin äidin kirjamaun, että hän olikin tämän jo aikaisemmin lukenut.)

Jenni Kokanderin Sukupuuttoon kuolleiden planeetta onkin sitten hyvin erilainen romaani. Minulta kesti hävyttömän pitkään ennen kuin tajusin, että kyseessä on romaani - luulin sitä ensin novellikokoelmaksi. Useammasta osasta koostuvassa romaanissa eri osilla on omat kertojansa ja näkökulmansa. Pikkuhiljaa tarinan osaset pusertuvat lähemmäksi toisiaan ja kokonaisuudesta tulee toimiva, sellainen, että jokaista osasta tarvitaan. Romaanin kantava teema on perheenjäsenten välinen riippuvuus, ja siihen löytyy ilahduttavan monta erilaista katselukulmaa. Tämän annoin ystävälle, joka tykkää yllättyä positiivisesti lukiessaan.

Iikka Kiven Menisit ennemmin terapiaan on self help -opas, joka pilkkaa self helpia ja maailmaa, jossa self helpistä on tullut normaali käytäntö. Kiven tyyli vuoroin naurattaa, vuoroin ärsyttää. Sopii lahjaksi veljelle tai langolle, joka nauttii älyllisestä huumorista ja ajoittaisista puujalkavitseistä.

Virve Fredmanin Täydellinen iho. Opas korealaiseen ihonhoitoon on juuri sitä, mitä nimi tai varsinkin alaotsake lupaa. Kirja käy läpi korealaisen ihonhoidon kaikki eri vaiheet ja korealaisten yleisimmin käyttämät tuotteet sekä listaa yrityksiä ja kauppoja. Luin mielenkiinnolla, otin omaan ihonhoitorutiiniini kokeiluun muutaman jutun ja paketoin tämän kangasmaskin kanssa ystävälle, joka voisi hyötyä omasta ajasta ja hemmottelusta.

Paula Heinosen Hyvinvointia vaihdevuosiin. Terveyttä ja energiaa oikealla ravinnolla oli otsikoissa viime syksynä. Koska itse kärsin ajoittain kuumista aalloista ja usein huonoista yöunista, luin tämän ahmien. Mutta plääh. En voi itse käyttää hormonikorvaushoitoja, joten olen jo aiemmin etsinyt apua muualta, ja tämä kirja ei oikeastaan antanut minulle juurikaan uutta tietoa. Olen ihan empiirisesti tutkinut, että liiallinen sokerin, rasvan ja vehnän käyttö pilaavat yöunet - aivan saman tien. Samaten olen havainnoinut liikunnan positiivisen vaikutuksen omaan hyviinvointiin. Jos haluaa viedä oman ruokavalionsa aivan äärimmäisyyksiin, tästä kirjasta saa siihen hyviä ohjeita, siis ihan reseptejäkin. Varoituksen sana: jos kaikki koululääketieteen ulkopuolelle jäävä puoskarointi saa sinut ottamaan askeleen taaksepäin, tämä ei ehkä ole kirjasi. Heinonen sanoo edustavansa funktionaalista lääketiedettä, mikä ei kyllä ole varsinaisesti lääketiedettä, vaan tässä tapauksessa nimenomaan ravinnon ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Itse ärsyynnyin vain silloin tällöin, mutta yhtään epäileväisempi yksilö saattaa kyllästyä nopeammin. Sopii hyvän ystävän tai siskon pakettiin.

Vegaanihaaste ja Lihan loppu

Jo monena vuonna olen puolessavälissä tammikuuta huomannut, että ystävät ovat tarttuneet vegaanihaasteeseen, joka on mennyt minulta ohi. Olen kyllä jo monen vuoden ajan lisännyt kasvisruoan osuutta ruokavaliossani, mutta silti tuntuu siltä, että toimivia kasvisruokareseptejä on takataskussa aika vähän. Tänä vuonna muistin vegaanihaasteen ajoissa ja ilmoittauduin mukaan. En pyri syömään täysin vegaanisesti, mutta testailen erilaisia reseptejä ja tavoitteeni on löytää hyviä vegaanisia arkiruokia.

Jos veganismi kiinnostaa, kannattaa lukea Suvi Auvisen Lihan loppu. Oikeastaan se kannattaa lukea myös siinä tapauksessa, että veganismi ei kiinnosta yhtään. Helppotajuinen tietokirja esittelee selkeästi kasvissyönnin historiaa ja erilaisia syitä sille, miksi olemme historian aikana valinneet lautasellemme lihaa tai kasviksia.

Vaikka Auvinen on vegaani, kirja ei ole yhtään saarnaava, vaan lähinnä valaiseva. Lukijan ruokavaliovalintoja ei arvostella, vaan tarjoillaan faktoja, joiden perusteella lukija voi tehdä omat johtopäätöksensä. Toki tehotuotannosta kertovat luvut saavat paatuneenkin pihvinsyöjän (=minut) kyseenalaistamaan tarpeen syödä lihaa, mutta silti kirjasta jää sellainen olo, että nyt tiedän vähän enemmän ja minun on helpompi tehdä ruokavaliota koskevia päätöksiä. Ei siis sellainen, että taas lihansyöjiä mollattiin, eikä edes sellainen, että nyt on pakko ryhtyä kasvissyöjäksi, koska possut on niin söpöjä.

Annoin tämän muuten joululahjaksi veljelleni, joka ei muuta söisikään kuin lihaa. Katsotaan, miten se hänessä resonoi.

 

Uudenvuoden lupauksia

En aio kirjoittaa lukuhaasteesta tänä vuonna. Vaikka rakastan listoja ja haasteita yli kaiken, lukuhaastekirjoista kirjoittamisesta on tullut pakkopullaa, mikä varmasti näkyy bloggauksissakin. Vuonna 2022 aion kirjoittaa rennosti ja just siitä, mikä huvittaa. Toivottavasti se näkyy teksteissä myös niin, että jossain vaiheessa jaksan paneutua yksittäisiin kirjoihin kunnolla. 

Tänään en paneudu. Tänään käyn lyhyesti läpi loppuvuoden aikana kuuntelemiani asiapitoisempia (? no jotain sinnepäin ainakin!) kirjoja.

Laura Frimanin Tauko - jolloin luovuin vaateostoksista vuodeksi ja pilasin elämäni ehdoin tahdoin on kiinnostava, viihdyttävä ja pohdiskeleva teos vaatteista, identiteetistä ja turhan paskan ostamisesta. Sitä kuunnellessa totesin olevani nykyään melko fiksu kuluttaja, mutta pohdiskelin myös omaa vaateidentiteettiäni ja sen historiaa. Tätä suosittelen kaikille vaatteista yhtään kiinnostuneille.

Ulla-Maija Paavilaisen kirjoittama Rohkeudella Elina Gustafsson oli myös kiinnostavaa kuunneltavaa. Seuraan Gustafssonia somessa ja tykkään hänen persoonallisesta tyylistään. Elämäkerta räväytti julkiseksi tosi paljon hänen taustastaan, mikä ainakin on tosi rohkeaa. Mielestäni on aina vähän hassua tehdä elämäkerta kolmikymppisestä julkkiksesta, mutta opin paljon Gustafssonin urheilu-urasta ja kyllähän Gustafssonin persoona kannattelee tätä teosta ja tekee kokonaisuudesta innostavan.

Kitty Flanaganin 488 elämänohjetta kuuntelin vain osittain. Alussa yritin kyllä, mutta tämä humoristiseksi ja sarkastiseksi tarkoitettu elämänohjekokoelma on lähinnä ilkeä ja tylsä. Aikani yritettyäni siirryin kuuntelemaan loppua, koska toivoin, että siellä koomikko Flanagan vetäisi maton omienkin jalkojensa alta, mutta näin ei valitettavasti käynyt. Ei ollut minun kirjani, enkä suosittele tätä kenellekään, koska kenenkään ei pitäisi saada kiksejä tällaisesta vittumaisesta huumorista, jossa ilkeillään kaikille, mutta omalle itselle ei uskalleta nauraa.

Äänikirjapalveluista tekee välillä yllättäviä ja ilahduttavia löytöjä. Sellainen oli Erling Kaggen Kaikki mitä olen oppinut naparetkilläni. Norjalainen kustantaja on myös tutkimusmatkailija, joka on kävellyt yksinään napaseuduilla ja vuoristoissa. Minusta ei olisi ikinä moiseen hommaan, mutta sitäkin innostavampaa on kuunnella, mitä Kaggelle on jäänyt kokemuksista käteen.

Tukea ja vinkkejä kirjoittajalle

Loppukesästä luin taas pari kirjoittamisopasta. Mirjami Haimelinin ja Satu Rämön Kynä. Kaikki tärkeä kirjoittamisesta on selkeä, kannustava ja kirjoittamisen prosesseja hyvin hahmottava, väliin jopa rautalangasta vääntävä, mutta hyvällä tavalla. Varsinkin tietokirjailija saa tästä paljon hyviä vinkkejä, mutta opas soveltuu myös kaunokirjoittajalle. Tästä löytyy myös harjoituskirja, jonka saatan hyvinkin ostaa, jos kaipaan jossain vaiheessa lisäbuustia omaan kirjoittamiseeni.

Anteeksi, ihan karsea kuvakollaasi. Osaisin paremminkin, mutta enpä sitten tehnyt parempaa.

 

Lauri ja Paavo Järvilehdon Pim! Olet luova käsittelee luovuutta laajemmin. Tästäkin saa kirjoittamiseen monenlaista vinkintynkää, mutta itselleni en kokenut niitä kovin hyödyllisinä. Kirjan jutusteleva ja hieman humoristinen sävy viehättänee monia, mutta ei minua.

Minustako asuntosijoittaja?

Vuosi sitten innostuin hetkellisesti asuntosijoittamisesta ja varasin kirjastosta kaksi suomalaista asuntosijoittamisen klassikkoa. Joonas Oravan ja Olli Turusen Osta, vuokraa, vaurastu on alan raamattu, ja Marko Kaarron Sijoita asuntoihin! kertaa uskonkappaleet ja kertoo Kaarron kokemuksista asuntosijoittamisesta.

Sain varaukset loppukesästä, ja vähän jo unohtunut innostukseni heräsi uudestaan. Kumpikin kirjoista on helppolukuinen ja sisältää runsaasti käytännön esimerkkejä. Näiden avulla voisi hyvin aloittaa asuntosijoittamisen! Minä en ole vielä ostanut sijoitusasuntoa, mutta näiden kirjojen lukemisen jälkeen en enää vierasta ajatusta.
 

Tästä tiedonnälkäisille

Lupasin kirjoittaa elämääni tasapainottavasta tietokirjallisuudesta. Sellaistakin on tullut luettua lähiviikkoina, vaikka varsin viihteellisiä tuntuvat olevan käsiini tarttuvat tietokirjatkin.

Matthew Walker: Miksi nukumme. Unen voima.

Tämä on paksu tietopaketti unesta ja nukkumisesta. Paljon asiaa helppolukuisessa ja viihdyttävässä muodossa. Varoituksen sana: tämän jälkeen huonosti nukutuista öistä syyllistyy paljon helpommin. Silti suosittelen kirjaa ihan kenelle hyvänsä (varsinkin yöunistaan jatkuvasti aikaa varastaville teineille).

Helmet-lukuhaasten kohdat:

• 15, kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi (eli siis raastava unettomuus)
• 23, kirja, jota luet ulkona (lukemisen kesäkausi korkattu!)
  
• 28, kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä.
  

Marika Rosenborg: Te selviätte kyllä. Mahdollisuuksien parisuhde.

Hidasta elämää -henkistä tekstiä parisuhteesta ja sen ongelmista. Ei mitään uutta, mutta joitakin hienoja oivalluksia ja pari järkevää (mutta ei tosiaankaan uudenuutukaista) harjoitusta.

Helmet-lukuhaaste:

• 6, kirja kertoo rakkaudesta
  
• 45, kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija.
  

Kate Murphy: Et taida kuunnella. Miksi kuunteleminen on tärkeää ja miten se muuttaa meitä.

Kiinnostava kirja kuuntelemisen taidoista. En voi väittää olevani hyvä kuuntelija, ja tämän kirjan lukeminen oli ajoittain aikamoista omien vikojen lähitarkastelua. Aihetta on tarkasteltu monesta suunnasta ja lisämausteena on paljon hyvien kuuntelijoiden haastatteluja ja kokemuksia.

Helmet-lukuhaaste:

• 4, joku kertoo kirjassa omista muistoistaan
  
• 28, kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä
  
• 37, kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa (hän on toimittaja, joka on törmännyt juttuja tehdessään moniin hyviin - ja huonoihin - kuuntelijoihin)
  
• 38, kirja on käännetty hyvin.
  

Jancis Robinson: Viininmaistajan kirja

Sain tämän kirjan joululahjaksi, ja se odotti hyllyssäni aika monta kuukautta. Koska ajattelin, että tiedän viineistä jo ihan riittävästi, ja koska kirja näytti vähän tylsältä. Kun vihdoin sain aikaiseksi tarttua kirjaan, luin sen parissa päivässä. Kirja on täyttä asiaa: perustietoa viinin maistelusta, erilaisista viininkasvatusalueista, rypäleistä ja parhaista viineistä. Se on kuitenkin yllättävän helppolukuinen, jopa viihdyttävä. Asiaa on sen verran paljon, että minäkään, viinejä jo jonkin verran maistelleena, en kokenut sitä liian helpoksi. Toisaalta kaikki oli selitetty niin sujuvasti, että tämä sopisi varmasti ihan vasta-alkajallekin. Ei siis mikään ihme, että kirjasta on tullut jonkinlainen oman alansa klassikko. Mukana on myös maisteluvinkkejä, joiden avulla voi kehittää itseään viininmaistajana. Osa on pöhköjä, mutta kokeilen varmasti itsekin joitakin!

Helmet-lukuhaaste:

• 15, kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi (mieltymys viiniin ja sen maisteluun)
  
• 28, kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä
  
• 33, kirjassa opetetaan jokin taito
  
• 37, kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa
• 38, kirja on käännetty hyvin
• 46, kirjassa syödään herkkuja (no, juodaan!).
  

Rehellistä puhetta rahasta

Luin Julia Thurénin Kaikki rahasta. Kuinka säästin vuodessa 10 000 euroa. Tästäkin kirjasta sain suosituksen, tällä kertaa eräältä somepersoonalta. Hän oli sitä mieltä, että kirjan nimen alaotsikko oli vähän luotaantyöntävä, mutta onneksi harhaanjohtava. Minulle se oli suurin syy tarttua kirjaan: kukapa ei haluaisi säästää vuodessa kymppitonnia!

Oikeasti tämä kirja on kuitenkin kattava tietopaketti kaikesta, joka liittyy yksilön henkilökohtaiseen talouteen. Kirja kehottaa puhumaan rahasta, koska se vähentää rahaan ja sijoittamiseen liittyvää mystifikaatiota. Ja hei, totta se on: tämän kirjan lukemisen jälkeen minustakin tuntuu siltä, että voisin ihan oikeasti ruveta sijoittamaan rahojani (tai ainakin myöntää, että tähän mennessä olen sijoittanut lähinnä itseeni ja elämyksiin).

Kyseessä ei ole kuitenkaan sijoitus- ja säästöopas, vaikka molempiin teemoihin annetaan ohjeita, vaan melko kevytlukuinen tietoteos kaikesta rahaan liittyvästä. Mukana on paljon sekä julkkisten että tavisten kokemuksia ja vinkkejä. Sen verran paljon tykkäsin tästä kirjasta, että päätin tilata sen esikoiselle joululahjaksi. (Huom! Hän ei tätä blogia lue, joten pitäkää tämä omana tietonanne!) Ehkäpä pojasta polvi paranisi, jos nämä asiat ottaisi vähän aiemmin esiin.

Viisaasta ihmisestä vielä vähäsen viisaammaksi

Onko näitä kansantajuisia tietokirjoja nykyään tarjolla enemmän vai olenko minä tullut sellaiseen ikään, jossa haluan lukea ne kaikki?

Yuval Noah Hararin Sapiens. Ihmisen lyhyt historia on todella kiinnostava ja kattava selostus ihmiskunnan ja ihmislajin historiasta.

Harari kirjoittaa selkeästi eikä lainkaan kuivasti, ja vaikka kirja onkin melkoinen tiiliskivi, sen lukeminen on helppoa. Harari käy läpi homo sapiensin historiaa ja esittää valistuneita arvauksia lajimme voittokulun syistä. Lopussa hän miettii ihmislajin tulevaisuutta.

Harari haastaa mukavasti monen historiantutkijan perinteiset tavat selittää homo sapiensin menestys . Tämä kirja esittelee ihmisen historiaa tuoreesti ja pakottaa lukijankin miettimään omia uskomuksiaan. Suosittelen erityisesti historian ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville abiturienteille.

Etymologioiden rakastajille

Minä rakastan etymologioita! Ehkä se on jokin sairaus, mutta on todella kiinnostavaa tietää, mistä, miksi ja miten erilaiset sanat ovat syntyneet.

Michael Quinionin Totta ja tarua englannin sanoista avaa monen oudon sanan tai sanonnan alkuperää. Lukijaa huvittaakseen hän kertoo myös vääristä etymologioista, joita maailmalla (=internetissä) liikkuu, kumoaa sitten ne ja kertoo, mitä etymologiasta todellisuudessa tiedetään.

Tämä on ihan huippukiinnostava kirja kielestä intoutuneille, mutta sitä kannattaa etsiä lähinnä kirjastoista tai verkkokaupoista, koska se on julkaistu jo 2008.

Fyysikoksi vaikka väkisin

Juttelin veljeni kanssa kansantajuistetuista fysiikan kirjoista ja puheeksi tuli alan klassikko, Stephen Hawkingin Ajan lyhyt historia. Jostain syystä minä olen vältellyt sitä - olen varmaan ajatellut kirjan olevan paljon paksumpi. Veljeni kannusti tarttumaan siihen sanomalla, että hän lukaisi kolmasosan aamupaskalla.

Ilmeisesti olen tyhmempi kuin veljeni tai hän istuu todella pitkään vessassa, koska minulla meni koko kirjan lukemiseen pari viikkoa. Verrattuna Rovelliin tai deGrasse Tysoniin Hawkingia on hieman pitkäveteistä, joskus jopa vähän vaikeaselkoista lukea. Kyllä tästä silti selvän ottaa, mutta joitain asioita pitää pureskella vähän pidempään. Veikkaan, että on kuitenkin hyvä katsella kvanttifysiikkaa monesta eri näkökulmasta, jos haluaa sitä edes vähän ymmärtää.

Minä ymmärrän jo sen verran, että tajuan Big Bang Theoryn fysiikkavitsit. Se on paljon enemmän kuin vaikka vuosi sitten.

Lisää fysiikkaa

Sanoinko jo, että koulussa inhosin fysiikkaa? Nyt innostuin lainaamaan putkeen toisenkin fysiikkaan liittyvän teoksen, nimittäin Carlo Rovelin Todellisuus ei ole sitä miltä se näyttää - kohti kvanttigravitaatiota.

Nyt käytiin jo ajoittain minun ymmärrykseni äärirajoilla, mutta silti pidän valtavan kiehtovina näitä järjettömän vaikeita fysiikan ongelmia kansantajuistavia opuksia. Kiitos kirjailijoille ja kustantajille, jotka ovat nähneet tarpeelliseksi selittää kvanttigravitaationkin tavan tallaajille.

Tämä kirja lähtee antiikista, ja avaa tosi hyvin, miten käsitys maailmasta on muuttunut Newtonin, Einsteinin ja viime vuosikymmenten tutkijoiden pohdiskelujen perusteella. Ja hei, vaikka aihe tuntuisikin ihan mahdottomalta juuri sinulle, kannattaa antaa sille mahdollisuus. Itse Einstein on vuonna 1943 vastannut 9-vuotiaan Barbaran kirjeeseen: "Älä murehdi, vaikka matematiikka olisikin vaikeaa, vakuutan sinulle, että omat hankaluuteni sen kanssa ovat olleet vielä suurempia."

Helppolukuisia tietokirjoja

Kirjamessutkin olivat ja menivät. Tänä vuonna kävin vain kerran, ja ostin lähinnä joululahjoja. Sen lisäksi bongasin monta kiinnostavaa tietokirjaa, jotka laitoin Helmetissä varaukseen. Sain kirjat melkein saman tien, ja nyt olen ne jo lukenutkin.

Susanna Ruuhilahden Koukuttavat suhteet ja Kati Niemen Rakkauden (r)evoluutio - Parempi parisuhde vai erinomainen ero? kertovat rakkaudesta, joka on syystä tai toisesta epätyydyttävää. Koukuttavat suhteet avaa syitä, miksi ihmiset jäävät suhteisiin, jotka eivät ole heille hyväksi. Rakkauden (r)evoluutio haastaa lukijansa ajattelemaan parisuhteita ja eroamista uudelta kannalta. Varsinkin jälkimmäinen on mielestäni varsin raikas self-help-opus, joka antaa uusia näkökulmia ja auttaa näkemään eron uutena alkuna. Kirjasta löytyy myös paljon harjoituksia, joiden avulla mieltään - ja sitä myötä parisuhdettaan - voi harjoittaa.

Jennifer Ackermanin Viisaat linnut avaa lukijalle oven lintujen  maailmaan, joka onkin aivan erilainen, kuin suurin osa meistä oli kuvitellut. Minä ainakin suorastaan tempauduin lukemaan lintujen älykkyydestä. Samanlainen vaikutus oli Neil deGrasse Tysonin Tähtitiedettä kiireisille. Pääasiassa varsin selkeästi ja ymmärrettävästi kirjoitettu kirja käsittelee erilaisia astronomiaan liittyviä aiheita. Ihanaa, että tällaisia kirjoja on, ja sääli, että oma yläasteen fysiikan opettajani ei osannut puhua tällaisista asioista, että fysiikka olisi ollut mielestäni kiinnostavaa!