Kirjastossa
tuli vastaan Harper Leen Kaikki taivaan linnut. Jes, vihdoin! Toivoin
tätä vuosi sitten joulupukiltakin, mutta en saanut enkä ole ehtinyt
muutenkaan tätä käsiini hankkia. Luin Kuin surmaisi satakielen
-klassikon verrattain myöhään, mutta ihastuin siihen kovasti, joten
odotukset tätäkin romaania kohtaan olivat suuret.
Kuin
surmaisi satakielen -kirjan Scout on 26-vuotias ja käyttää nykyään
ristimänimeään Jean Louise. Hän asuu New Yorkissa, mutta romaani kertoo
lomamatkasta kotiseudulle Alabaman Maycombiin. Eletään aikaa, jolloin mustien
kansalaisoikeustaistelu on voimakkaimmillaan. Myös Maycombissa ihmisten väliset
suhteet ovat muuttuneet; sekä mustat että valkoiset vahvistavat
rivejään. Jean Louise on aina ollut värisokea ja yhtäkkiä hän joutuu
kohtaamaan maailman, jossa musta ja valkoinen ovat ratkaisevasti
erilaisia. Hän on samaan aikaan vastatusten nykyajan haasteiden ja
menneisyytensä kanssa. Isä Atticuskin tuntuu olevan ihan eri ihminen
kuin aina ennen.
Romaania
on arvosteltu siitä, että se on luonnostelmamainen, Satakielen yksi
harjoitusversio. Kieltämättä molemmat kirjat pyörivät samanlaisten
teemojen ympärillä ja molemmissa on samoja kohtauksiakin hieman
erilaisina versioina. On hyvinkin mahdollista, että Harper Lee on
kirjoittanut näitä kahta teosta samanaikaisesti ja päätynyt
kirjoittamaan valmiiksi romaaniksi ne kohdat, joista tuli Satakieli. Se
ei tee tästä romaanista kuitenkaan huonoa. Itse asiassa Kaikki taivaan
linnut täydentää tarinaa verrattomalla tavalla. Useinhan romaanin
lukemisen jälkeen toivoisi saavansa tietää, mitä päähenkilölle romaanin
tapahtumien jälkeen tapahtuu. Scoutin kohdalla se on mahdollista.
Kiinnostavaa
on myös katsella kansalaisoikeustaistelua tällaisesta näkökulmasta. Se
on myös yllättävän ajankohtaista! Monet kirjan ajatuksista ja
keskusteluista ovat tuttuja myös nykypäivän Suomesta, jossa
globalisoituva maailma uhkaa hommafoorumilaista vähintään yhtä paljon
kuin NAACP uhkaa romaanin maycombilaista. Jotenkin on myös lohduttavaa lukea
tätä kirjaa, kun tietää, että nykyään yhtäläläiset kansalaisoikeudet ovat Alabamassakin (ainakin periaatteellinen) itsestäänselvyys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti