tiistai 30. kesäkuuta 2020

Inhorealismia

Alkukesästä, kun kirjastot vihdoin aukesivat, bestseller-hyllyistä löytyi vaikka mitä kivaa, myös Niklas Natt och Dagin 1794. Elävien haudasta.

Tässä romaanissa on todella naturalistinen ote: kaikki näytetään juuri niin inhottavana ja surkeana, kuin se on ollutkin. Kirjan loppukaan ei varsinaisesti ole onnellinen. Historian kuvaus on kuitenkin uskomattoman hienoa ja rikostarina jännittävä. Kirja ei jää juurikaan jälkeen 1793:sta.

Päähenkilö on yhä Mickel Cardell. Hänen kumppaninaan rikoksia selvittää Emil Winge, Cecil Wingen veli. Henkilöhahmot ovat uskottavia (ja usein aika vastenmielisiä), ja heidän mukanaan lukija pääsee monenlaisiin paikkoihin. Tällä kertaa seikkaillaan vähän Ruotsin siirtomaassa, Saint-Barthélemyn saarella, kuvottavien rikollisten joukossa, mielisairaaloissa ja oluttuvissa.

Varoituksen sana: jos et pidä väkivallasta, tämä ei ole sinun kirjasi. Jos kuitenkin autenttiset historialliset romaanit kiinnostavat, kannattaa hankkia kirja käsiinsä.

Tämän paikka on haastekohta 15, fiktiivinen kertomus, jossa on mukana historiallinen henkilö. Romaanissa viitataan useisiinkin historian henkilöihin, mutta oleellisena osana tarinaa on kohtaaminen Magdalena Rudenshcöldin kanssa; hän oli Gustaf Mauritz Armfeltin rakastajatar.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti