torstai 8. tammikuuta 2015

Syysdekkareita

Syksyn kiireet tulivat jo bussimatkoille, niin että romaanien lukemisen sijaan kirjoitin työmatkat sähköposteja. Päätin tehdä pikakorjauksen ja tartuin Facebookissa marraskuun lukuhaasteeseen. Joka päivä pitäisi lukea vähintään 30 sivua kaunokirjallisuutta. Kaikkein kiireisimpinä päivinä en ole kyllä tainnut yltää tähänkään, vaikka olen kantanut kirjaa mukanani kaikkialle ja viimeistään illalla ennen nukahtamista pakottanut itseni lukemaan muutaman sivun. Toisaalta pienellä pakottamisella pääsee kyllä siihenkin vaiheeseen, että kirjaa on pakko lukea, vaikka sitten jonkin muun kustannuksella. Marraskuu ei ole vielä puolessavälissä ja viides kirja on jo loppusuoralla.

Ensimmäiseksi luin Håkan Nesserin Levande och döda i Winsford. Vaikutuin. Vakuutuin. Kyllä minusta alkaa nyt voimakkaasti tuntua siltä, että Håkan Nesser on yksi Pohjoismaiden parhaista rikoskirjailijoista. Iso syy tälle on se, että kirjat eivät pyri olemaan ensisijaisesti dekkareita, vaan kirjallisuutta, jossa on jonkinlainen salaisuus- ja/tai rikosteema.

Tässä romaanissa keski-ikäinen ruotsalaisnainen koirineen vuokraa mökin englantilaiselta nummelta talveksi. Nainen on pettynyt mieheensä ja avioliittoonsa, ja pian käy ilmi, että aviomies oli mukana alkumatkalla, jonka piti alunperin suuntautua Marokkoon eikä Englantiin.

Nessermäiseen tapaan kerronta etenee naisen ajatuksia seurailemalla. Vähitellen paljastuu, mitä miehelle on tapahtunut, mutta tätä paljastusta seuraa uusia arvoituksia, jotka kaipaavat ratkaisua. Toimintaa ja seikkailua tärkeämpää on arvoitusten auki kääriytyminen, tutun muuttuminen vieraaksi, omien tekojen oikeuttaminen, syyllisyyden kanssa eläminen ja luottamuksen rikkoutuminen. Kaikki tämä tapahtuu verkkaisesti, mutta tunnelma tiivistyy kuitenkin loppua kohti niin, että kirjaa ei malta laskea käsistään. Herkkua!

Luin myös viimeisen lukemattoman Harry Hole -dekkarini eli Torakat, joka on järjestyksessä toinen Hole-dekkari. Takuuvarmaa kamaa sekin, vaikka ihan erilainen kuin Nesserin romaani. Olipa raikasta lukea Harrysta, joka ei ollut vielä mennyt läpi kaikesta siitä, joka teki Harrysta Harryn!Nesserin romaanin tapahtumat ajoittuvat myöhäissyksyyn, ja nummen syysmyrskyistä on suloista lukea takkatulen ääressä, kun ikkunan takanakin tuulee ja sataa. Nesbon kirjan tapahtumat sijoittuvat Thaimaahan, mutta toisaalta helteestäkin on ihan kiva lukea, kun sataa ja tuulee ja palelee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti