15 Kirjassa käsitellään jotain tabua

Lapsen tekemä henkirikos on aika lailla tabu, eikös vain? Tämän haastekohdan saa täyttää Pierre Lemaitren Silmukka. 12-vuotias Antoine tappaa hetken kiivastuksessa naapurin pienen Rémin ja piilottaa ruumiin. Ranskalainen pikkukylä menee sekaisin jo kadonneen lapsen vuoksi, mutta tämä ei riitä Lemaitrelle, vaan hän järjestää seudulle vielä hirmumyrskynkin.

Tarina on taitavasti rakennettu. Sekä Antoine että lukija saavat monta kertaa jännittää kiinni jäämistä, ja loppuratkaisu on yllättävä, mutta varsin tyydyttävä. Minua lukijana hieman ärsytti, että en oikein tiennyt, mihin genreen romaani pitäisi sijoittaa. Luulin ryhtyväni dekkarin lukemiseen, mutta sellainen tämä teos ei kyllä ollut. Kannattaa siis ryhtyä lukemiseen avoimin mielin - mutta ehdottomasti kannattaa ryhtyä!

4 Kirjailijan ainoa teos

Rakastan typeriä puujalkavitsejä ja seuraan Instagramissa Dad Says Jokes -käyttäjää, jonka takana on muitakin someilmiöitä rakennellut Kit Chilvers. Parhaat (ja huonoimmat) vitsit on koottu Dad Jokes -kirjaksi, jonka kirjoittamisesta ottavat kunnian sekä Kit että isäpappa Andrew Chilvers. Kumpikaan ei käsittääkseni ole muita kirjoja kirjoittanut, joten tämä taideteos pääsee haastekohtaan 4.

46 Kirjassa on trans- tai muun sukupuolinen henkilö

Vihdoinkin luin David Ebershoffin Tanskalainen tyttö -romaanin! En ole nähnyt elokuvaakaan, mutta olen varovaisesti odotellut, että joko kirja tai elokuva tulee minua vastaan.

Kirjasta oli hyvä aloittaa. Ebershoff kirjoittaa mukaansatempaavasti ja seikkailee sujuvasti eri päähenkilöiden ajatuksissa, sekä taidemaalaripariskunnan Einar ja Gerda Wegenerin että Lilin, joka elää Einarin sisällä.

Saan varmaan spoilata sen verran, että romaanin keskiössä on Lilin syntyminen, se, kuinka hän vähitellen tulee esiin ja Einar jää sivuun. Lilin persoonan kehittymisen lisäksi romaani käsittelee paljon Einarin ja Gerdan suhdetta ja keskinäistä rakkautta.

Täytyy myöntää, että ennen kirjan lukemista minulla oli vain hatara käsitys siitä, että romaani perustuu todellisiin tapahtumiin. Lukiessani kirjaa googlailin kovasti kiinnostavaa aihepiiriä, ja Lili Elbe oli todellakin maailman toinen sukupuoleltaan korjattu nainen. Romaani mukailee todellisia tapahtumia melko uskollisesti, ja tämä tarina kannattaa lukea (tai katsoa elokuvana) ihan senkin takia, että se kertoo, millainen sukupuolenkorjausprosessi on ollut miltei sata vuotta sitten. On aika huikeaa, millaisia hullunrohkeita riskejä sekä lääkärit että potilaat ovat olleet valmiita ottamaan.

20 Kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria

Aika sattumanvaraisesti lainasin kirjastosta Pia Heikkilän Operaatio Lipstickin. Takakansiteksti lupasi Bridget Jonesia, joka menee sänkyyn tuntemattoman sotilaan kanssa. Varsin osuvaa.

Kyseessä on hyvinkin perinteinen rakkausviihderomaani, mutta tapahtumat sijoittuvat Afganistaniin ja sotakirjeenvaihtajien elinpiireihin. Todellakin kulttuuri, jota en tunne himpun vertaa! Mutta tämän kirjan jälkeen tiedän siitä jo paljon enemmän. Romaani oli myös hauska ja (rakkaus)tarina suht sujuva, vaikka pieneen kliseisyyteen kannattaa varautua.

Helmet-lukuhaaste 2019 käynnistyy tästä!

Olen kyllä lukenut koko alkuvuoden, ihan hyvään tahtiinkin, mutta bloggaamiseen ei ole ollut aikaa. Luen kaikkea, mitä mieli tekee, ja yritän sijoittaa kaiken lukemani haasteeseen - joskus vähän haastekohtien rajoja venyttäen. Luen yhden kirjan/haastekohta, ja toivotaan, että onnistun sijoittamaan kirjat haastekohtiin sillä tavalla sopivasti, että vielä loppuvuoden viimeisillekin kirjoille löytyy paikka haasteessa.

Uudenvuodenyön vietin lukien. Aloitin jo vanhan vuoden puolella uuden osan uudesta lempidekkarisarjastani, eli Indrek Harglan Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus -romaanin. Niin tykkään näistä keskiajan Tallinnasta kertovista historiaa, uskontoa ja jännitystä tihkuvista dekkareista!

Sijoitan vuoden ensimmäisen kirjan haastekohtaan 35, kirjassa on yritys tai yrittäjä. Melchior pohtii usein apteekkinsa tulevaisuutta ja menestymistä.

Kulinaristin kuolema

Hirmuisen hyvä idea tuo Helmet-lukuhaaste! Vaikka luen normaalistikin melko paljon, on haaste antanut lukemiselle valtavan lisäboostin ja auttanut löytämään uutta luettavaa.

Luin haasteeseen Siilin eleganssin (joka kyllä muutenkin oli ollut lukulistalla pitkään) ja ihastuin siihen. Siispä kun kirjaston hyllyssä silmiini osui Muriel Barburyn Kulinaristin kuolema, en aikaillut hetkeäkään.

Romaani on Barburyn esikoinen ja sijoittuu samaan taloon kuin Siilin eleganssikin. Kulinaristin kuolemassa kuuluisa ruokakriitikko makaa kuolinvuoteellaan, muistelee elämänsä makuelämyksiä ja yrittää tavoittaa sitä kaikkein mieluisinta, jotakin lapsuudessa koettua ja sittemmin unohtunutta.

Lyhyissä luvuissa vuorottelevat kriitikon omat muistot ruoista ja hänen lähipiirinsä muistot kriitikosta. Ohimenevien tuokiokuvien kautta hahmottuu yksi ihmiselämä.

Tämä ei ole uusi lempiromaanini, mutta ihan luettava, jopa lukaistava, kirja. Minua viehättää ranskalaisten romaanikirjailijoiden tyyli, jossa näennäisen kepeällä otteella käsitellään syviä ja vaikeita asioita. Tämä romaani on tyyppiesimerkki tästä lajista.

Ihan kohta tartun vuoden 2019 lukuhaasteeseen, odottakaa vielä hetki!

Jännärin matkassa

Kirjamessuilla osuin kuuntelemaan Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan haastattelua. He ovat yhdessä kirjoittaneet salanimellä Markus Falk trillerin Profeetan suojelijat. Kiinnostuin ja tilasin kirjan jo Joulupukiltakin, mutta sitten kävi sellainen ihme, että kirja löytyi kirjastosta (eikä edes pikalainana!).

Romaanin idea on mainio: suomalainen tutkija saa selville, että on olemassa suura, joka todennäköisesti on profeetta Muhammedin sanelema, mutta joka ei ole päätynyt Koraaniin. Trilleriin olennaisesti kuuluva ajojahti alkaa, kun fundamentalistimuslimit haluavat tuhota suuran. Olennaisessa osassa on myös salaseura, joka suojelee suuraa.

Tässä on kaikki ainekset danbrownmaiseen jännitysromaaniin, mutta ihan vielä ei päästä sille tasolle. Lukijana minua ärsyttää, kuinka joitain asioita, jotka ovat ihan itsestäänselviä, pantataan tai ei ainakaan heti pidetä selvinä - ja toisaalta jotkut asiat kerrotaan jopa vähän liian aikaisin sujuvan juonenkaaren kannalta. Mutta nämä ovat pikkuvikoja, jotka voi panna ensikertalaisuuden piikkiin.

Kaiken kaikkiaan juoni rullaa hyvin, henkilöhahmot ovat uskottavia ja idea kantaa loppuun asti. Erityisen mukavaksi lukukokemuksen tekee se, että osa tapahtumista sijoittuu Helsinkiin. Näissä kortteleissa, ravintoloissa ja oikoteillä olen itsekin seikkaillut!