tiistai 16. heinäkuuta 2013

Vähän niin kuin matkakirja

Joka loman aikaan pitää lukea jotakin, mikä liittyy loman ohjelmaan. Tänä kesänä matkustettiin Etelä-Ranskassa, ja matkan jälkeen kertasin lomatunnelmia lukemalla Peter Maylen The Marseille Caperin. Juonta ei kirjassa varsinaisesti ole, mutta Mayle osaa kuvailla ruokia, maisemia, turistikohteita ja tunnelmia. Kirjan lukaisee nopeasti, joten se sopii kesälomalaiselle mainiosti.

Mitähän lukisin purjehdusreissulla?

torstai 11. heinäkuuta 2013

Minä, ihan mummo

Luin elämäni ensimmäisen lailahirvisaaren. Sen 1,5 vuotta sitten joululahjaksi saamani Minä, Katariina -romaanin. Tunteeni ovat ristiriitaiset. Joskus yläasteiässä lueskelin kaariutrioita. Jännittävät historialliset tarinat ja romantiikka ajoivat ahmimaan. Minulle luvattiin, että tässäkin kirjassa on seksiä, mutta pyh! Ikääntynyt keisarinna muistelee rakastajiaan hyvin ylimalkaisesti, ja kirjan rajuimpia "paljastuksia" on se, että kuusikymppinen keisarinna pitää itsellään parikymppistä rakastajaa. Mutta minustakin on tullut niin keski-ikäinen, että jännittävämpää oli lukea Katariinan noususta keisarinnaksi. 14-vuotias Sophie matkustaa Stettinistä Venäjälle, kihlautuu ja menee naimisiin Pietarin kanssa, elää voimakastahtoisen keisarinna Elisabetin määräysvallan alaisena ja kasvaa 20 vuodessa vahvaksi naiseksi, joka on valmis ottamaan Venäjän valtaistuimen itselleen.

Tarina on vaikuttava, mutta toisaalta niin laaja, että välillä tuntuu siltä, ettei kirjailijakaan saa siitä kokonaan otetta. Tapahtumat soljuvat eteenpäin ja täyttävät kirjan sivut. Toisaalta tämä ilmaisutapa sopii vanhenevalle keisarinnalle, joka haluaa selittää oman menneisyytensä parhain päin. Todellisilla tapahtumilla ei ole niin väliä, tsarinnan tunteilla ja ajatuksilla on.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Kesäloman self-help

Ehkä näistä jotakin hyödyllistä jää mieleen...

Vuoden mutsi ei ole sinänsä ajankohtainen, mutta on kiva tutkia, kuinka paljon oppaat vauvavuoteen muuttuvat niinkin lyhyessä ajassa kuin kymmenessä vuodessa.