perjantai 21. huhtikuuta 2017

Shokkipaljastus: puilla saattaa olla tietoisuus

Metsäinsinööriveljeni sai joululahjaksi Peter Wohllebenin Puiden salattu elämä - kasvimaailman kuninkaiden tunteista ja viestinnästä -kirjan. Kun se vielä maaliskuun alussa seisoi samalla sohvapöydällä, mihin se jouluna oli laskettu, päätin ottaa sen lainaan.

Alussa kirjan ajatukset tuntuvat jotenkin radikaaleilta ja kaikkea opittua keikuttavilta: Puillakin on tunteet, ne osaavat viestiä keskenään, tuntevat ehkä kipua ja makua jne. Vain luonnontilainen metsä toimii luonnollisesti ja hakkuumetsässä luonnolliset järjestelmät on pilattu.

Wohlleben tarjoilee riittävästi tutkimustuloksia ja todisteita väitteilleen, jotta lukijan on mahdollista uskoa nihin ainakin hieman. Se on kuulkaa hieno tunne, kun vanha maailmankuva järkkyy: voisiko se ollakin näin, olenko aina luullut väärin?

Kun kirjassa on päässyt puoleenväliin, tyyli alkaa puuduttaa. Tämä kuultiin jo, mitä sitten? Jos kerran puiden elämä on niin erilaista kuin olemme uskoneet, eikö asialle pitäisi tehdä jotakin? Wohlleben kirjoittaa tarinoiden, antaa lukijan itse tehdä johtopäätöksensä eikä ota voimakkaasti kantaa. Itse olisin ehkä kaivannut jonkinlaista repäisyä, radikaalia ohjelmanjulistusta Oikeutta pyökeille -tyyliin.

Ei sillä, että olisin nyt kääntynyt puunhalaajaksi tai niellyt kokonaisina kaikki Wohllebenin väitteet. Sekin on jo jotain, että kirjan lukemisen jälkeen on pakko katsoa puita uusin silmin ja muistaa, että ihan kaikkea ei vielä tiedetä eikä ymmärretä.