Sirkka

Luin kesällä Anni Saastamoisen Sirkka-romaanin, ja nyt löysin blogitekstien seasta luonnoksen, jota en ole muistanut kirjoittaa valmiiksi ja julkaista. Ei se mitään, tämän kirjan voi hyvin lukea syksylläkin. Tämä on lyhyehkö ja helppolukuinen romaani, joka on mukava lukea ja kaiken lisäksi aihepiiriltään ja ilmaisultaan raikas ja kiinnostava.

Romaanin alussa todetaan, että Sirkka on sivuhenkilön nimi. Sellainen kirjan päähenkilö alussa onkin. Sirkka rakastaa järjestystä ja muutokset, ihmiset, uudet asiat häiritsevät häntä. Romaanin ja Sirkan elämän muita henkilöitä ovat äiti ja yksi ystävä, Natalia. Ajatuksissa kummittelee Sauli, jonka kanssa suhde päättyi, koska Sirkka myöhästyi treffeiltä eikä kehdannut sanoa sitä. 

Romaanin aikana Sirkasta tulee oman elämänsä päähenkilö. Hän käy treffeillä, hankkii kissan, saa toisen Natalialta. Äiti antaa keinutuolin ja Sirkkakin ostaa uusia värikkäitä sisustusjuttuja kotiin. Tapahtumat ovat siis aika pieniä, mutta Sirkan elämän mittakaavassa suuria. Romaanin aikana Sirkan elämään löytyy sisältöä ja uusi olemisen tyyli.

Pidin tästä kirjasta, siitä, miten se Sirkan kautta esitteli ihmisyyden kirjoa, ja siitä, miten lämpimästi se Sirkkaan suhtautui.